Tulimme mökille koirien kanssa. Yael on risteilyllä ja Daniel lähti leffaan kaverinsa kanssa. Tarkoituksena oli kitkeä kukkapenkkejä...

Kävelimme kaikessa rauhassa mieheni kanssa rantaan, kun paarmat hyökkäsivät. Joukolla. Juoksin, huusin ja huidoin kunnes pääsin turvaan lasitetulle verannalle. Sitten jo naurattikin lapin ukon mainos, jossa ukko sanoo: "mitä sinä etelän mies huidot, ota offia".

Minulla ei ollut aikomustakaan kokeilla offin tai minkään muunkaan karkotteen tehoa, vaan vedin suosiolla mehiläishoitajan puvun päälleni. Kitkin muutaman penkin, mutta lämpötila oli yli 25 ja puvun sisällä pari astetta lisää. Paarmoja istui parhaimmillaan viisi nenäni edessä verkossa.

Niinpä jouduin antautumaan paarmoille ja istuimme lasitetulla verannalla katselemassa puiden kasvua. Onneksi siitä ei näe saunan taakse, jossa vesakot kasvavat silmissä. Mieheni puoliksi torkkui, mutta minä näin sieluni silmillä, kuinka talon edessä olevan kukkapenkin voisi uudistaa ehompaan kuntoon.

Yläkuvassa näkyy, että kuunliljat kukkivat aika hienoina. Vieressä olevan kukan nimeä en tiedä, se kasvaa villinä vatukoiden seassa. Alla neilikat kukkivat laajalti ja melko hienosti. Ensi kesäksi täytyy yrittää vähän hallitumpaa neilikoiden esiintymistä, nyt ne ovat karkulaisina siellä täällä.

Rannassa oleva vaaleanpunainen ruusu kukkii yhä ja tuoksuu huumaavasti.

Kissankello (?) kukkii edelleen ja se on yksi suosikeistani. Siemenet, joista minulla ei ole mitään hajua, ovat lähteneet kasvuun alppikärhöjen juurella.

Alppiruusupenkissä on vaaleanpunainen lilja niinkuin vähän arvelinkin. Päivän ehdoton yllättäjä on lumme, jonka istutimme viime vuonna rantaan. Se on kuin onkin hengissä ja näyttää viihtyvän. Lumpeeseen liittyy tarina. Mökkimme ranta on puhdasta mutaa. Sitä on ruopattu pariinkin otteeseen aina samalla tuloksella, muta palaa takaisin ilmeisesti virtausten tuomana. Niinpä päätin mökin uutena omistajana sopeutua mutaan ja elää sen ehdoilla. Tavoitteena on istuttaa koko ranta täyteen lumpeita. Ne viihtyvät rannalla myös luonnostaan, mutta hieman kauempana rantaviivasta. Projekti on siis aloitettu ja ensi keväänä voisi istuttaa lumpeita lisää... Laiturikin olisi kiva saada veteen, se on ollut kuivilla jo parisen vuotta...

Sitten hieman historian havinaa toukokuulta 2007, kun istutimme lumpeen järveen. Huomaa tyylikäs ja innovatiivinen ratkaisu jätesäkeistä jalkojen suojana, vesi oli aika vilpoista, mutta sukat eivät kastuneet : )

Samalta päivältä löysin myös kuvan liiterin edestä, jossa villiintynyt norjanangervo oli vallannut tilan. Nyt paikalla on kukkapenkki.