Siinä Darla (s. 21.7.2008) nyt oli, ihka elävänä lähes kolmen kuukauden odottelun jälkeen. Se on pieni (1460 g), se on pehmeä, se on valkoinen, se on suloinen...

Matka mutkistui, niinkuin matkat usein tahtovat mutkistua, kun lento oli tunnin myöhässä. Niinpä viihdytimme toisiamme portilla ihmisten ihastellessa Darlaa... Mutta vihdoin pääsimmme Seutulaan ja sieltä matka jatkui kotiin Darlan ollessa jo selvästi matkasta väsynyt.

Hieman kuitenkin söimme iltapalaa, ettei ihan tyhjällä vatsalla tarvinnut mennä nukkumaan. Ruoka maistui parhaalta Yaelin syöttäessä ruokaa valmiiksi murennettuna suoraan kädestä. Hmm... Huomenna pitää hieman tarkistaa ruokatottumuksia.