Tänään olimmme maatalousmessuilla mehiläishoitajien standilla. Yael auttoi lapsukaisia tekemään mehiläisvahakynttilöitä ja minä kerroin mehiläisten, ampiaisten ja kimalaisten sielunelämästä kaikille kiinnostuneille.

Alla siis mehiläisiä vasemmalla, mehiläisistä saadaan hunajaa ja ne pölyttävät kasveja, kuten marjoja ja hedelmäpuita. Kuvassa oikealla on ampiaispesä ja ampiaiset eivät kerää hunajaa, vaan rakentavat pesän lahoavasta puusta kennomaiseksi rakenteeksi ja hylkäävät pesän sitten syksyllä.

Mutta päivän kiinnostavin juttu oli kimalaiset. Nyt siis on kimalaisia myytävänä "pikkupöntöissä" ja niitä voi ostaa yhdyskunnittain. Kimalaiset ovat aika mainioita otuksia ja vaativat vähemmän työtä ja investointeja kuin mehiläiset. Arvatkaa, kenen mökille muuttaa kimalaisyhdyskunta ensi kesänä?

Tiesittekö, että Suomessa elää kolmisenkymmentä kimalaislajia, mm. mantu-, kontu- ja kivikkokimalaiset. Nuo tuossa alhaalla ovat kontukimalaisia. Kimalaiset ovat siis niitä pörröisiä lentäjiä. Kuhnurit eivät pistä laisinkaan ja niitä voi pitää kädessä. Jutun juju on tietty erottaa työläiset ja kuhnurit toisistaan. Vinkki: kuhnureilla on pitkät tuntosarvet.

Toki messuilla oli paljon muutakin katsottavaa:

Ja ruusuja, joihin olen ihan heikkona nykyisin: