Aamu valkeni aurinkoisena ja aamiaisen jälkeen suuntasimme kohti Venetsiaa.

Ajoimme nopeaa autobahnia, mutta Venetsian lähellä, karttamme oli vanhentunut ja ajoimme oikeasta liittymästä ohi jatkaen matkaa Preganzioliin. Koska tarkoituksena oli nähdä pohjois-Italiaa, mutka oli ihan tervetullut, sillä ajelimme autobahnin sijaan pikkuteitä Venetsiaan.

Venetsian ulkopuolella on valtavat parkkihallit, joihin jätetään auto. Me saimme parkkipaikan 10-kerroksisen hallin 9. kerroksesta. Mitenköhän turistit saavat autonsa parkkiin, kun turistikausi Italiassa alkaa?

Perille päästyämme söimme kevyen lounaan ja paikallinen pikkulintu päätti jakaa aterian kanssamme.

Ensimmäinen kohde oli Santa Maria Gloriosa del Frari. Se oli kaunis kirkko ja istuin siellä hetken nauttimassa sen viileästä rauhasta.

Jatkoimme matkaa ja kaikki kadut olivat täynnä pieniä liikkeitä, jotka myivät mitä erilaisimpia tavaroita. Useat liikkeet myivät kuitenkin Venetsialaisia karnevaalinaamioita.

Kävelimme läpi pienten kujien ja oloni oli välillä kuin viisikon seikkailuissa (kaikki varmaan muistavat loputtomat kuvaukset viisikon eväistä), sillä pysähtelimme tämän tästä ostamaan pieniä herkullisia leivoksia konditorioista ja istuskelimme kahviloissa katselemassa ohikulkijoiden virtaa. 

Aikamme käveltyämme ja useammissa kirkoissa piipahdeltuani, lähestyimme Rialton siltaa.

Ylitimme sillan ja suuntasimme kohti San Marcon basilikaa.

Pikkupuodit olivat lähes vastustamattomia, mutta pidättäydyin kuitenkin vain ikkunaostoksilla. Ainoa, mitä hieman kadun, etten ostanut, olivat pyöreän pöydän ritarit.

Toinen kiva juttu olisi ollut haarniska eteiseen. Kauppa olisi postittanut sen ilmaiseksi minne vain, hintakin oli vain kohtuulliset 1950 euroa...

Mutta sitten saavuimme Basilika San Marcoon, se oli upea sekä sisältä että ulkoa.

Sen vieressä oli paavin palatsi.

Sieltä lähdimme joen toista rantaa paluumatkalle kohti autoa.

Kapeita kujia, kanavia, kauppoja, kirkkoja (joissa taisin piipahtaa kaikissa), kahviloita ja yllättäen pieni tori, jossa myytiin hedelmiä.

Venetsian viimeinen kohteemme oli maailman ensimmäinen ghetto, joka sijaitsi (yllätys yllätys) Venetsiassa. 

"Ghetto tuli alkujaan italian valimoa tarkoittavasta sanasta: vuonna 1516 Venetsian juutalaiset pakotettiin asumaan valimon alueelle. Yöksi alueen portit suljettiin ja gheton asukkaat määrättiin valvomaan niitä. Suurimmillaan 1600-luvun lopussa pienellä suljetulla alueella asui 4 000–5 000 ihmistä. Vuonna 1797 Napoleonin joukot purkivat gheton portit, mikä aloitti juutalaisten emansipaation. Venetsian ghetto oli ensimmäinen suljettu alue, jonne juutalaiset eristettiin. Siitä sana 'ghetto' tuli myöhemmin viittaamaan muuallakin juutalaistenasuinalueisiin. Nämä toisaalta hakeutuivat yhteen, toisaalta etenkin Euroopassa heidät haluttiin usein eristää kristillisestä valtaväestöstä" Lähde

Vierailimme kolmessa synagogassa ja niiden yhteydessä olevassa museossa oppaan johdolla.

Lopuksi söimme ravintola Gam gamissa kosher pitaa ja humusta.

Matkalla parkkitalolle ohitimme kivan puiston, jossa oleanteri kukki kauniisti.

Sitten reppu selkään ja kohti parkkitaloa... Paluumatkalla rekkajono oli lähes katkeamaton oikealla kaistalla.