Tänään treenit alkoivat tuntia aikaisemmin, sillä meillä on näyttelytreeniporukka, jonka kanssa treenasimme ekan tunnin. No joo, Yael oli jo huhkinut kolme tuntia tuuraten sunnuntain vakikouluttajaa. Mutta minä saavuin siis paikalle Roosan, Eetun, Mirkan ja Maddyn kanssa, ikioma apinalaumani mukana.

Yael treenasi Danaa, Windya ja Honeya, minä vahdin loppulaumaa pitämällä ne hiljaisina. Näyttelytreenien jälkeen oli agitreenit ja kun tuli omien treeniemme vuoro, voitte nähdä Windystä (alhaalla oikealla), kuinka ahkeria olimme... Koirat hakivat takahuoneesta puruluita Windyn johdolla ja ottivat rennosti.

Tokotunnilla harjoittelin Honeyn kanssa seisomista ja liikkestä maahan menoa. Ehkä optimismia, mutta minusta se oppi jotain. Tokon jälkeen Yael vielä pyöräytti pikkukoirat agilityradalla kahteen kertaan, mikä sai Windyn sekoamaan kokonaan.

Ehkä Windy ei ole niin blondi miltä se näyttää, sillä se on oppinut, kuinka takahuoneesta tullaan ulos (ei mikään helppo juttu, siinä tarvitsee olla koiramaailman Houdini). Siinä missä saluki Riimu tulee sieltä ulos kuin hiljainen varjo, niin Windy tulee sellaisella melskeellä, että mistään kovin tyylikkäästä oven avauksesta ei voida puhua... Tyyli on enemmänkin "raamit kaulassa". Windy siis rymisteli takahuoneesta ulos iloisena loistavasta taidostaan, Bicho seurasi tyytyväisenä perässä, ainoastaan Rousku tuli häpeissään luimistellen hännän huippuna tajuten, että tuo nyt ei ollut ihan luvallista puuhaa...