Kun olin Saksassa, sain tutulta vanhemmalta rouvalta soiton: "Koira pitäisi trimmata, kun olemme menossa eläinlääkärille". Koska minulla oli palaveri kesken kuuntelin vain toisella korvalla, mutta kysäisin kuitenkin, miksi he ovat menossa eläinlääkäriin. Oletin, että kyseessä olisi joku rutiinijuttu kuten rokotus tms.

Vanha rouva sai kuitenkin täyden huomioni, kun hän sanoi, että koira ei ole syönyt neljään päivään muruakaan, eikä syö edes kädestä herkkuja. Kun hän vielä jatkoi, että koira oli viikonloppuna syönyt puruluuta joka oli kadonnut ja kysyi huolestuneena, voisiko sillä olla suolitukos, käskin häntä soittamaan saman tien eläinlääkärille, unohtamaan turkin ja ulkonäön ja varmistamaan ensin, että koira on kunnossa.

Eilen olin hieman huolissani, kun en kuullut hänestä mitään, mutta päivän kiireet pukkasivat päälle, enkä ehtinyt soittamaan ja kyselemään kuulumisia. Tänään hän soitti ja lupasin trimmata koiran illalla. Kun näin koiran, se oli pirteä ja syöksyi tervehtimään. Kun nostin sen syliini, se ei myöskään tuntunut kovin laihalta tai sairaalta.

Trimmatessani juttelimme niitä näitä ja rouva kertoi, että eläinlääkäri oli punninnut koiran ja vaa'an mukaan se oli lihonnut kilon edellisestä käynnistä. Rouva ihmetteli kovin, miten koira voi lihoa, jos se ei syö mitään. Kysyin, olisiko koira mahdollisesti syönyt makupaloja. "Ei, se ei syö mitään makupaloja. Ainoastaan koirankeksejä". Rouva oli kokkaillut koiralle useamman sortin ruokalajeja ja koira oli suostunut syömään vain leikkeleitä. Jostain syystä edes Royal Caninin villakoiraruoka, jota koiralla on koko ajan saatavilla, ei ole maistunut.

Eläinlääkäri oli kehottanut ottamaan kuivamuonat pois näkyviltä paitsi ruoka-aikana, mutta rouva ei ymmärtänyt sellaista neuvoa. Sillä koiran ongelmana oli, ettei se syönyt mitään, miten hän ruoan pois ottamisella voisi varmistaa, ettei koira tuupertuisi heikkouttaan nälkiintyneenä lattialle?

Vakuutin rouvalle, että hänen lemmikkinsä oli erittäin hyvässä kunnossa, eikä laisinkaan laiha tai heikkokuntoinen, ei myöskään lihava vaan yksinkertaisesti niin hyvässä kunnossa kuin villakoira voi olla. Rauhoittelin häntä, ettei koira kuole nälkään täyden ruokakupin ääreen. Kun erosimme, näin koiran vinkkaavan silmää ja hymyilevän tyytyväisenä.