20080628_03.jpg20080628_04.jpg

Naapuriimme on muuttanut uusi perhe ja ajattelin käydä esittäytymässä, vaikka omaankin erakon taipumuksia enemmän kuin olisi suotavaa. Lisäksi ajattelin, että olisi kohteliasta mainita aidasta, jonka aiomme pystyttää, vaikka olinkin saanut luvan edellisiltä asukkailta...

Pariskunta oli oikein mukava, heillä oli kolme koiraa. Vesikoira, parsoni ja joku laumanvartijakoiran näköinen otus, joka haukkui ja rimpuili narussa, jolla oli kiinni seinässä. Peto on kuulemma vihainen. Juu, se heilutti häntää, mutta en tiedä, oliko se siksi, että se kuvitteli syövänsä minut lounaaksi ja tuli hyvälle tuulelle pelkästä ajatuksesta. Se kuulemma vihaa miehiä (mieheni jäi onneksi leikkaamaan nurmikkoa omalle tontillemme) ja koiria, sekä uroksia että narttuja. 

Jos koiramme karkaavat tuonne puolelle, vietämme todennäköisesti hautajaisia...

Mutta siitä pääsinkin small talkia harrastettuani aasin siltaa pitkin asiaani eli aidan virittämiseen. Aita sopi heille mainiosti ja niin poistuin ruohonleikkuukoneen vaiettua rantapöheikön läpi takaisin omalle puolelleni.

20080628_01.jpg

Uudet naapurimme ovat nyt kaksi kuukautta uuden mökin onnellisina omistajina oltuaan, ihmetelleet romun, roinan, ryteikön ja hyttysten määrää. He ovat lähes tauotta polttaneet roskapuuta ja risukkoa. Niinpä niin, kaikki myötätuntoni.

Kuvassa näkyy läpitunkematon kuusimetsä tonttiemme rajalla, siis heidän puolellaan. Myös oma tonttimme oli läpitunkematonta kuusikkoa, ennenkuin pyysin metsuria harventamaan koko tonttimme viitisen vuotta sitten. Nyt meillä ei ole hyttysiä, mutta heillä on kuulemma mustanaan hyttysiä kuusikon suojissa. Lisäksi kuusikko on auringon edessä niin, ettei heille paista aurinko laisinkaan...

He aikovat kaataa kuusikon... Niin minäkin tekisin, jos tontti olisi minun, mutta se on peittänyt naapurit aivan näkymättömiin... No voimme sitten moikkailla ja vilkutella toisillemme, hyvästi piilopirtti...

Mieheni keskittyi aidan pystyttämiseen, minä raivasin vesakkoa omalta puoleltamme. Saimme 25 metrin pätkän pystyyn, mikä olikin päivän tavoite. Aita on huomaamatonta 90 senttiä korkeaa puutarha-aitaa (näkyy ylimmässä kuvassa), en usko, että se häiritsee kenenkään eloa ja oloa, mutta toivottavasti koiramme pysyvät omalla tontilla.

20080628_05.jpg20080628_06.jpg

20080628_07.jpg