Sateet lykkäsivät koko perheen mahdollisuutta viettää laatuaikaa yhdessä. Mutta nyt herätyskello soi seitsemältä ja hop hop, kaikki autoon tai tarkemmin ottaen autoihin. Yael ja Daniel kävivät ulkoiluttamassa Olgan matkan varrella ja me veimme mieheni kanssa esikoiselleni Xbox-pelejä (lapsi on terve, kun se leikkii). Esikoiseni kieltäytyi perheen yhteisestä laatuajasta vedoten siihen, että hänellä on työvuoro alkamassa kymmeneltä...

20080704_11.jpg

Päivän sana oli taas vesakot... Tyttöni päätti poiketa hienosta järjestelmällisestä suunnitelmastani (rannasta kohti taloa) ja lähti suunnitelmani ulkopuolella olevan vesakon kimppuun keltaisen värin huokuttelemana. No, onneksi vesakoita riittää kaikkien makuun.

20080704_13.jpg20080704_12.jpg

Hienoisena yllätyksenä minullekin, sieltä löytyi kymmenisen ruusupensasta, joiden olemassaolosta en tiennyt. Sekä tietysti keltaiset liljat, jotka olivat sinnitelleet vesakon alla.

Ruusut ovat nupulla, joten pian varmaan selviää, mitä ruusuja ne ovat. Punaisia?

20080704_14.jpg20080704_15.jpg

Itse päätin tehdä ainakin alustavan täsmäiskun kasvimaahani.

20080704_16.jpg20080704_17.jpg

Sain kaivettua hieman laatikoita esiin ja kitkettyä rikkaruohoja sen verran, että sain istutettua herneet. Niin, tiedän kyllä, että muut jo syövät herneitään, mutta nämä ovat symbolinen aloitus kasvimaani uudelle kukoistukselle.

20080704_18.jpg20080704_19.jpg

Tein oleskelutilan kasvimaan kupeeseen, jossa rikkaruohojen kitkemisen yhteydessä voi janoinen puutarhuri siemailla kylmää juomaa ja ihailla rantamaisemaa. Rantamaisemaa ei vielä viikko sitten voinut ihailla, mutta toki mielikuvitus pystyi luomaan käsityksen vesakon takana olevasta vesielementistä.

Huomatkaa toinen tuoli siltä varalta, että joku perheen jäsen haluaa jatkossakin viettää laatuaikaa äidin / vaimon kanssa.

Sokerina pohjalla, parempi puoliskoni loi 25 metriä lisää aitaa kuopukseni avustamana.

20080704_20.jpg