akvaario0602.jpg

Akvaarioni on ollut melko tyhjänä jo pidempään, kun en ole osannut päättää, mitä kaloja sinne haluaisin. Taustatietona, meillä oli vesivahinko muutama vuosi sitten. Mieheni huusi alakerrassa aamulla aikaisin ja mietin, miksi ihmeessä rauhallinen mies huutaa aamutuimaan yksinään alhaalla? Kun menin katsomaan, lattialla oli vettä, paljon. Akvaarioni ulkosuodattimen letku oli irronnut ja pumpannut vettä pari sataa litraa lattialle. Edessä oli täysi remontti ja menetin suurimman osan kaloistani ja kasveistani remontin aikana. Vesivahingon jälkeen en ole osannut päättää mitä haluaisin, akvaariossa on ollut muutama kala sekä kaverini kultakaloja evakossa.

Mutta tänään lähdin töiden jälkeen Akvaario Kurkeen Vantaalle ostamaan muutamaa kultakalaa, sillä tyttäreni kertoi, että siellä on hyvät valikoimat erilaisia kultakaloja. Lisäksi ostoslistalla oli leväbarbeja, sillä punalevä on vallannut akvaarioni. Olen aina välillä yrittänyt elää ilman leväbarbeja, sillä en pidä niiden ulkonäöstä, mutta tuloksena on aina ollut punalevän peittämät kasvit.

No, siellä oli hyvät valikoimat melkein kaikkea ja sain innostuksen poikasen. Aasialaisia kaloja minulla on ollut ikuisuus sitten, minulla oli pitkään Etelä-Amerikka kausi (lehtikaloja ja tetroja). Nyt ostin parven leväbarbeja, kiilakylkiä, keltabarbeja ja kirsikkabarbeja.

Kiilakyljet ovat mukavia, ne uivat ihan pinnassa parvena. Ostin niitä kymmenen, mutta parvi voisi olla isompikin. Leväbarbeja lähti mukaan viisi, myyntiakvaariossa oli myös kuonobarbeja (ne näyttävät melkein leväbarbeilta, mutta eivät syö punalevää ja ovat aggressiivisempia).

Keltabarbeja olen joskus kudettanut, ne ovat leppoisia kivan värisiä parvikaloja, niitä ostin myös kymmenen kalan parven. Tyttöni ei innostunut kirsikkabarbeista, kun ne myyntiakvaariossa olivat melko värittömiä, mutta kutuaikaan urokset ovat mukavan punaisia, itse asiassa putkeni (akvaariolampun putki) korostaa nätisti niiden värejä, vaikkeivat ne kutukunnossa olekaan. Niitäkin mukaan tuli kymmenen parvi.

Kotiin päästyäni vaihdoin vedet akvaarioon ja pesin suodattimet. Kalat kotiutuivat hyvin, vaikkakin isoin kultakalani innostui: ruokaa! Onneksi se on niin hidas, ettei saa kiinni ketään, vaikka selkeästi sen tekisi mieli popsia pari pientä sinttiä iltapalaksi. Toisaalta barbit ja kiilakyljet eivät kiinnitä mitään huomiota kultakaloihin, mikä on hyvä, sillä useimmat kalat nyppivät kultakalojen huntuja.

Akvaariosivuni