Nuo kuvat on otettu perjantaina, kun Matilda oli vielä hyvinkin arka. Sain sen alussa houkuteltua kädenselälleni, nyt se tulee jo sormelle. Häkki on olohuoneen pöydällä, joten Matilda tottuu ääniimme ja liikehdintäämme. Alussa se hieman säikkyi ja häkkiä peitti kolmelta sivulta pyyhe. Nyt se jo huutelee perään, jos näkee minut muualla kuin sohvalla, (pyyhe on poistettu). Silloin hetken viestimme keskenämme huutelemalla toisillemme, mutta menen aina kutsusta sen luokse.

Keskustelumme kulkua: Matilda "Tsirp, tsirp?" Minä:"Matildaa, Matildaa?" Matilda:"Tsirp, tsirp!" yhdistettynä oksalle hyppelyyn ja alas lattialle, vaihtoehtoisesti kurottelemalla ja kurkkimalla minua kaula pitkänä oksalta. Jolloin menen häkin luokse ja aloitan keppileikin tai otan sen kädelleni ja rupattelen mukavia. Jos se väistää, lähden lähes välittömästi pois; jos se tulee käteni luokse, leikki alkaa.

Tavoite on nyt ehdollistaa se käteen uudella tavalla. Kasvattaja poimi sen käteensä viedäkseen sen illalla häkkiin, minä yritän ehdollistaa käden häkistä poispääsyyn. Olettaisin sen viikossa olevan niin kesy, että se voi olla huoneessa turvallisesti vapaana, jolloin on myös aika siirtää se isompaan häkkiin.

Yhteinen leikkimme on "tikkuleikki". Minä otan tikun sormieni väliin ja "tepastelen" pitkin häkin lattiaa sormenpäilläni. Sitten sieppaan tikun ja heitän sen lattialle. Nostan taas ja tepastelen vähän lisää. Matilda tulee hakemaan keppiä, ottaa sen nokkaansa ja heittää lattialle. Noukin sen ja tepastelen taas. Matilda ottaa sen minulta ja minä tikun hänen nokastaan. Jne, jne. Selkeästi hauskaa Matildasta.

Puuhailen myös muuta sen kanssa, kuten jos se menee syömään, sormeni tepastelevat ruokakupille, hyppäävät kupin reunalle ja tökkivät siemeniä. Niin sitten yhdessä "syömme". Samoin nypimme yhdessä herneen versoja.

Löysin kasvattajan suosittelemia herneen versoja ja ne maistuvat niin Matildalle kuin kanarialinnuillenikin.

Löysin kivan undulaattiblogin, Chirping Chips