Mitä? Kuka? Miten niin minä? Olen pieni ja suloinen. Windy iso ja kömpelö. No okei okei, Windy tuli liian lähelle ja en sitten tykännyt. No joo joo, kiljaisu jonka kuulitte, tuli Windystä, ei minusta. Vaikka, heh heh, juoksitte kaikki minua pelastamaan ja huusitte Windylle. 

Painoa minulla on 2,7 kiloa, joten Dana rääpäleen ohi menin jo. Danan hurjat hyökkäykset tajusin jo eilen täysin vaarattomiksi, käännän vain hieman päätä, niin se höperö menee pois. Ruoka maistuu ja tänään vihdoin tajusin, miksi naru pujotetaan kaulaani ja minut viedään ulos märkään kylmään sateeseen. Siellä on tarkoitus kävellä muun lauman kanssa. No ok ok, oli hieman lapsellista eilen pakittaa ja kieltäytyä kävelemästä. Joo joo, tajusin itsekin, kuinka vauvamaista on, kun minua roikotetaan sylissä. 

Mutta tänään oivalsin, että arvolleni on sopivaa kävellä häntä pystyssä joukon etunenässä. Ainoa asia, jota vielä vähän ihmettelen, on tuo kumma hokema: tee pisut, tee pisut. Mitäköhän se tarkoittaa? No, varmaan joku pikkujuttu, josta ei tarvitse välittää.