Tänään oli City-Puudeleiden järjestämä villakoiralenkki ja lähdimme sinne oman laumamme kanssa sekä joukon vahvistuksena esikoiseni tyttöystävä ja isovillakoira Aku.
Alussa koirat ottivat hurjan vauhtispurtin, sitten ne rauhoittuivat odottelemaan, että muut saapuisivat paikalle. Itse asiassa ne käyttäytyivät todella kauniisti, kun lisää autoja ja koiria saapui parkkipaikalle. Mutta odottaessa, arvatkaapa kuka löysi hyvän mutaojan?
No, nimeltä mainitsematon koira, jonka tyttöni omistaa. Raparipa alias Dana.
Koirilla oli hauskaa ja sää oli lämmin, ukkosta oli selvästi ilmassa, mutta onneksi ei satanut.
Maasto oli vaihtelevaa ja pitkässä heinikossa pikkukoirat selvisivät hienosti. Laskin kyllä niityn jälkeen, että omani olivat paikalla.
Sitten tuli pitkä metsäosio ja ylämäki. Arvatkaa, kuka heittäytyi sylikyytiin? Vanhuksemme Noora tietysti... No, kun se oli lounaan jälkeen jo ollut naapurintytön, Rouskun ja Danan kanssa pitkällä lenkillä...
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.