Tuttuni osti eläinkaupasta liekkiparatiisikaijasia kaksi kappaletta. Täytyy tunnustaa, etten ollut koskaan kuullut moisista pikku olennoista.

Englanniksi ne ovat "Blue Bonnet" ja latinaksi "Northiella Haematogaster".

Eläinkaupasta oli annettu ohjeita mukaan, mutta ne olivat hieman ristiriitaisia netistä löytyneiden ohjeiden kanssa...

"Eläinkaupassa vakuutettiin lintujen olevan kilttejä ja lempeitä, sillä he olivat pitäneet niitä kolme vuotta yhdessä kaikenlajisten lintujen kanssa. Jopa kyyhkysten kanssa ne olivat elelleet rauhassa.  Ravinnoksi kauppias sanoi niiden tarvitsevan vihannespitoista ruokaa, punajuurta, maissia, fenkolia jne. mieluummin kuin hedelmiä. Pelletit samat kuin unduille ja isoille papukaijoille. Hän oli myös ylpeä lentohäkistä, joka oli lattiasta kattoon. Siellä linnuilla oli yksi orsi ja ruokakuppi sekä marsuille tarkoitettu vesipullo.
 
Nyt linnut viihtyvät suuren peilin luona ja eripaksuisten metsäpuiden oksilla. Ne myös nauttivat mahdollisuudesta olinpaikkansa valintaan lukuisista eri vaihtoehdoista. Ne nukkuvat välillä häkin ulkopuolella pimeässä nurkassa olevilla oksilla. Niillä on mahdollisuus kylpemiseen sekä isoista ikkunoista ulkomaailman tarkkailemiseen; kolmeen eri ilmansuuntaan antavat suuret ikkunat näyttävät niille kuusien ja suurten lehtipuiden oksilla liikuvat  oravat, varikset ja pikkulinnut, jotka ovat varmasti ihmetyksen kohteita. Linnuilla on nyt paremmat olot, mikä oli niiden hankinnan ainoa motiivi." 

Onko kenelläkään omia kokemuksia ko. linnuista? Ainakaan suomeksi ei kovin paljon tietoa löydy netistä. Niiden koko on 27-35 cm, undulaatit vertailun vuoksi noin 18 cm. Ne elävät pareittain tai pienissä parvissa Australian länsiosissa.

Mietin miksi se ei ole suosittu lemmikkinä, vaikka se on kauniin värinen. Englanninkielinen Wikipedia mainitsee yhdeksi syyksi riidanhaluisuuden, mikä ei tietenkään ole kovin hyvä piirre lemmikkilinnussa. Myös muissa lähteissä mainitaan sen agressiivisuus jopa isompia lintuja kohtaan.

Tässä yksi lähde: "They seem the mildest of the inmates of the aviary, but they are really its most insiduous assassins. I have found young birds with their pinions cruelly mutilated, although they were apparently safe in small cages; young Budgerigars, valuable Bourke's Parrakeets and others, dead or dying, with their wing joints mutilated, or their heads smashed; and I never was able to trace the assassins, until one day I saw my innocent looking pets, sidle up to a delicate graceful Dove, seize him by the wing, and begin to gnaw him savagely. They will live for months with smaller birds on the most friendly terms, but in the end they will clear an aviary of all weaker than themselves, although like true assassins, they never attack one of their own size. "

Hmmm...  

***

25.12. Southdarkilta hoito-ohjeita, kiitos  : )

"Omien tietojeni mukaan ruokavalioon kuuluu hedelmä- ja kukkanektarit (Nekton plus nectar esimerkiksi), ruohonidut (paikallisilla pelloilla kasvavat ruohot siis). Linkki lähteeseen.

Syy, miksi paratiisikaijoja ei Suomesta löydy on niiden ruokavalio. Samasta syystä myös monia muita vastaavalla ruokavaliolla olevia lintuja on hyvin vähän. Näihin lukeutuvat tosiaan kolibrit, lurit ja monet riippukaijat. Ennen muinoin myös beojen ruokinta oli hankalaa ja beoja oli hyvin paljon. Nyt kunnollista ruokaa olisi tarjolla mutta beojen määrä on laskenut.

Nektarin lisäksi myös erilaiset hyönteiset ovat tärkeää ravintoa näille linnuille. Eli esimerkiksi jauhomadot, buffalomadot, banaanikärpäset yms ovat hyvä proteiinin lähde linnuille. Proteiinina kannattaa tarjota myös keitettyä kananmunaa. Luulen, että pitävät myös siitä. Kannattaa välttää suuria määriä rasvaisuuden takia. "

(Nekton plus nectarin jälleenmyyjä Suomessa on Paratiisilintu).