20080826_05.jpg20080826_06.jpg

Yleisön pyynnöstä kissatarinat jatkuvat. 

Kisuli siis oleili meillä ja viihtyi maan mainiosti. Koska se ilmiselvästi oli kesykissa, selvittelimme HESYn ja Viikin kanssa, kaipasiko sitä joku. Käytimme sen myös eläinlääkärillä, varmistaaksemme, oliko sillä siru. Helpointa olisi ollut palauttaa se suoraan takaisin omistajalleen.

Mutta koska kissat voivat kulkea pitkän matkan ja eksyä karatessaan ja koska alueella, josta se löydettiin, oli paljon opiskelija asuntoja, emme voineet olla täysin varmoja, oliko sillä koti, joka huolehti siitä vai oliko se hylätty. En halunnut palauttaa sitä takaisin ulos levottomalle kaupunkialueelle.

Kun laitoin koirille aamulla ruoat, se marssi hyvin itsetietoisena Bichon ruokakupille ja söi hyvällä ruokahalulla. Teidän olisi pitänyt nähdä Bichon ilme, kun se perääntyi kupiltaan. Kisuli ei edes sähissyt, se vain käveli röyhkeästi suoraan kupille ja alkoi syödä Bichon naaman vieressä. No, toki annoin Bicholle uuden annoksen.

Valitettavasti minulle tuli pahat allergiaoireet, aivastelua, silmät kutisivat niin, etten pystynyt nukkumaan ja astma oireili yskänä + hengitysvaikeuksina.

Niinpä raskain mielin veimme kisulin Viikkiin. Juttelin Viikin henkilökunnan kanssa ja he kertoivat, että heidän kauttaan kaikki kissat löytävät uuden kodin, ovat ainakin tähän mennessä löytäneet. Sairaat kissat menevät HESYlle ja terveet löytävät kodin suoraan Viikin kautta, kun lakisääteinen 15 päivää on kulunut.

20080826_07.jpg20080826_08.jpg

Kisulia ei ole kukaan kaipaillut ja ainakin vielä tänään se oli Viikissä (kisuli on tunnuksella 989/08). Kisuli osoittautui leikatuksi urokseksi eli se ei täsmällisesti ottaen ole kissa, jota alunperin etsimme. Tuo kissa on kyllä kissa, jota on ruokittu kesän aikana ja joka on paikalla nähty, mutta emokissa, jolla oli poikaset, on vielä vapaalla jalalla. Emokissasta ei ole näköhavaintoja, alkuperäinen olettamus oli, että se on tuo tumma raidallinen naukuva, jutusteluun vastaileva kissa. Vein tässä välipäivinä ruokaa vanhalle paikalle ja tarkistin, onko siellä muitakin kissoja. Ruoka on kadonnut joka päivä, joten tänään aamulla vein loukun sinne takaisin.

Loukku oli viikonloppuna lainassa eräällä mökillä, jossa on ruokittu koko viime talven yli villiintynyttä kissaa. Kissa meni loukkuun, mutta kun sitä yritettiin siirtää kuljetushäkkiin, se karkasi. Olin kyllä varoittanut kissan siirtämisestä pois loukusta, mutta silti kissa pääsi livahtamaan karkuun. Se oli hädissään pissannut ja kakannut loukkuun, joten loukku hieman pesusta huolimatta tuoksahtaa. On vaikea sanoa, miksi minun jahtaamani kissa välttää loukkua, hajun takia vai onko kyseessä vain arka kissa.

Katsellaan, miten juttu etenee.

***

Klo 22.15, kävin tarkistamassa loukun. Ruoat oli syöty, mutta loukku ei ollut lauennut. Lisäsin ruokaa ja viritin loukun herkemmälle. Olin siellä Yaelin kanssa ja yhtäkkiä tajusimme, että kolon ulkopuolelle oli tullut somalimiehiä. Meitä alkoi naurattaa ihan hulluna, kun tajusimme, ettemme pääsisi kunnialla ulos kolosta. Niinpä laskimme kolmeen ja putkahdimme peräkanaa kolosta ulos. Miesten ilme oli näkemisen arvoinen. Heitin nopean huolettoman hymyn ja astelin taakseni katsomatta autolle Yael perässäni : )

Viikonloppuna kun Yael oli kolossa, paikalle tuli jalkapallojoukkue ja Yael pujahti kolosta mutaisena muina miehinä. Se oli kyllä huonoa tuuria... Tyylipisteitä on vaikea kerätä tuossa touhussa, toisaalta kolossa ei jaksa kykkiä ikuisesti odottamassa otollista hetkeä tulla pois.

***

Kissaihmiset, älkää pitäkö kissoja vapaana kaupungissa, vaaroja on niin paljon. Kuten työkaverini oivallisesti sanoi: "jotkut ihmiset haluavat nähdä, kuinka kissat sanovat HAU". Jos kissa on vapaana, se kannattaa siruttaa ja laittaa sille kaulapanta yhteystietoineen, jolloin se on helppo palauttaa kotiinsa.

Ymmärrän, että maalla on talli- ja navettakissoja, kun omaa maata on ympärillä hehtaarikaupalla, mutta miksi kissoja pidetään vapaana kaupungissa, jossa vaaroja on joka nurkan takana... Jos kissaa haluaa ulkoiluttaa, sen voi opettaa valjaisiin, jolloin se voi ulkoilla turvallisesti. Kissa, joka on pennusta asti ollut sisäkissa, ei osaa kaivata ulos ja nauttii elämästään sisätiloissa, omalla reviirillään.

20080826_09.jpg20080826_10.jpg