Pentuaitaus... En pidä ajatuksesta, että pennut ovat aitauksessa, sillä ne tarvitsevat tilaa liikkua ja niiden on totuttava normaaliin kotielämään. Toisaalta rauhallinen paikka, missä voi nukkua, ottaa maitohörpyt, leikkiä leluilla ilman, että Honey ja Windy nappaavat uudet lelut suusta... On myös hyvä olla turvallisessa paikka, missä ei ole sähköjohtoja eikä ahtaita paikkoja, joihin voi juuttua isäntäväen ollessa töissä.

Ensin pennut ovat niin pieniä, että meillä joku on niiden vieressä koko ajan. Nukumme lattialla patjalla niiden vieressä ja varmistamme, että kaikki pääsevät elämän alkuun. Sitten ne alkavat horjuen nousta seisomaan ja pääsevät hienosti emän luokse ilman apua. Siinä vaiheessa ensikertalainenkin emä osaa pissattaa ja kakattaa koko porukan varmoin ottein. Me siirrymme takaisin omiin sänkyihimme.

Mutta tuossa horjuntavaiheessa motoriikka ei vielä riitä ihan kaikkeen ja turvallinen paikka horjua ympäriinsä olisi hyvä olla olemassa. Jos pentulaatikko on liian korkea, ne eivät näe mitään ja korkealaitaisessa laatikossa on vaara (etenkin jos pinta-ala on pieni), että emä hyppää pentujen päälle. Usein pentulaatikon tila on hitusen liian pieni ensimmäisiin kävelyharjoituksiin.

Sitten tuleekin aika, jolloin siirrytään pikkuhiljaa kiinteään ruokaan ja emä ei enää kakata pentuja. Nukkumapaikan vaatimukset kasvavat. Turvallinen, mutta tilaa nukkumiseen, syömiseen ja kakkaamiseen. Jos paikka on kovin ahdas, pennut syövät, pissaavat ja nukkuvat ahtaassa tilassa, eivätkä opi menemään pidemmälle pissalle. Toisaalta, jos tila on täysin avoin, motoriikka ei ihan vielä riitä kotipesään paluuseen, jos on kovin pitkälle eksynyt...

Mutta nyt saimme loistavan vihjeen käyttää lasten uima-allasta pentulaatikkona. Pinta-ala on sopiva, reunat pehmeät ja ympyrää voi käppäillä turvallisesti. Tämä siis siihen asti, kunnes siirrymme kiinteään ruokaan.