20080930_03.jpg

Darla on sopeutunut eloonsa ja oloonsa. Se syö hyvällä ruokahalulla ja paino on noususuunnassa. Se on oppinut hieman tervettä kunnioitusta aikuisia koiria kohtaan, mutta ainoa mitä se uskoo mukisematta, on Bichon murina.

Sillä on pienet neulanterävät hampaat ja pahaa aavistamaton ohikulkija tai sohvalla istuja voi yllättäen huomata saaneensa naskalit nilkkaansa. Se juoksee ja spurttailee ihan vain elämän ilosta ympäri alakertaa. Suosikkilelu tänään oli vaalea nahkakenkä (purulelu).

Yhteisulkoilut sujuvat hyvin ja Darla kiihdyttelee porukan mukana, vaikkei ehkä vielä tajua, miksi teemme hauskoja ulkoiluretkiä ulos syksyisten lehtien joukkoon.

Se seuraa minua kaikkialle. Tosin se seurailee kaikkia muitakin ja jokainen perheessä saa hymyn huulilleen, kun Darla tuntuu pitävän juuri häntä ainutlaatuisena. Kun Darla seurailee, sitä on melkein pakko kumartua rapsuttamaan, sen naama on niin veikeä.

Daniel tuli juuri äsken koiria viemästä kotiin ja lähti nousemaan portaita yläkertaan. Darla päätti tulla mukaan ja otti kunnon juoksuspurtin. Mutta voi ressukkaa, se juoksi suoraan portaiden alle, samaan suuntaan kuin Daniel, mutta... Pieni koordinointivirhe.