Aamulla suuntasimme KKK:n hallille ja Yael huomasi tilaisuuden erinomaiseen parkkipaikkaan, mistä oli suora sihti halliin sisälle. Ulkona oli kylmä ja autossa nautimme Webaston lämmöstä.

Ensimmäinen startti alkoi, valmiina, paikoilla, hep! Rousku kävi kuumana, mutta rata oli silti sellainen, että olimme kumpikin tyytyväisiä siihen, ns. hyvä hylky.

Starttien välillä Yael kävi tutustumassa rataan ja Rousku istui silmä kovana odottamassa. Mitä Yael toikaan tullessaan? Ketunnahkoja, Rouskun suosikkeja!

Sitten olikin vikan startin aika. Jos olisin lääkäri, sanoisin, leikkaus onnistui, mutta potilas kuoli. Rata oli nopea, Rousku meni varmasti, ohitti tiukat paikat, upposi putkeen , selvitti kepit ja keinun ja kolmas viimeinen este oli puomi. Rouskulla oli järjetön vauhti päällä. Näin kun se alastulossa jännitti vartaloaan pysähdykseen ja ... Liukui suoraan hiekalle. HUPS! SORRY! ja hyppäsi samantien takaisin kontaktille. Tuomarin kädet lensivät ristiin ja pilli soi.