Mistäköhän se alkoi? Olin akvaarioseuran tilintarkastajana viikonloppuna tilejä penkomassa ja puhe kääntyi huoneen nurkassa olevaan ikivanhaan (mummon) joulukaktukseen (josta sain pistokkaita) ja siitä aasinsiltaa kiinanruusuihin. Tuo onnellinen ikivanhan joulukaktuksen omistaja haaveili kiinanruusuista (keltaisista) ja minä nauroin ajatukselle. Kuka haluaisi isoja, tilaa vieviä juoppoja riesoikseen? Hah hah.

No, ajattelin poiketa kotimatkalla Plantagenissa ja siellä oli tarjouksessa (heh heh)... Kiinanruusuja, kaksi yhden hinnalla.

Loppu onkin historiaa. Mukaan lähti alla näkyvät rose ja pearl mieheni valitsemina. Seuraavana aamuna mietin sitä keltaista, joka jäi sinne kutsumaan nimeäni. Niinpä tänään poikkesin Plantagenissä ja siellähän se minua odotti apricot, yllä vasemmalla. Koska tarjous oli kaksi yhden hinnalla, niin mukaan lähti myös tummempi vaaleanpunainen.

Tarkkasilmäinen lukija voi ihmetellä, mikä sitten on tuo sitruunankeltainen unelma? Noh, yksityiskohtiin menemättä, poikkesimme Kodin Anttilassa ja sieltä löytyi puhtaan keltainen kiinanruusu. Pois se minusta, että olisin sen sinne jättänyt. Varmuuden varoiksi ostin Provadoa siltä varalta, että nuo eksoottiset kaunottaret päättäisivät heittäytyä hankaliksi.

Hidden Valley Hibiscus (USA)

Gommer (Tanska)

Hibiscus of Tahiti (USA)

Päätin kuin päätinkin jakaa kaupan kiinanruusut omiin ruukkuihinsa. Kaupan ruukuissa on kolme pistokasta, mutta kasvuhormonit huomioon ottaen, kiinanruusut eivät selviä hengissä liian ahtaissa ruukuissa elintilasta kamppaillessaan. Niinpä voisin sanoa, että minulla on melkoinen määrä kiinanruusuja... Viimeisin löytöni (ennenkuin järjen ääni voitti), on täysin tummanpunainen kiinanruusu.

19.4. Lisään oranssin heräteostokseni nyt myös tänne: