20080615_1.jpg20080615_2.jpg

Olin juuri aloittelemassa rikkaruohojen kitkemistä etupihan ruusupenkistä, kun sain multimediaviestin kuvan kera: "Hei Mirja. Onko tälle jotain tehtävissä ilman, että pitäisi ajaa täysin puliksi koko koira? Trimmasin ihan normaalisti ja olimme jo melkein valmiit kun koira venkoili ja trimmeri lipesi. Tai voisiko tästä tehdä leijonan?"

Noh... Oli aika optimistista toivoa, että koirasta saisi leijonan, mutta lupasin katsoa, mitä sille voi tehdä. Kyllä sitä villakoiran näköinen tuli, vaikka alkutilanne oli aika mielenkiintoinen (en ole koskaan nähnyt vastaavaa). Eli kun sain koiran trimmattua, sain koiran omistajalta kaksi taimea, sinikämmenen (Glaucidum palmatum) ja lehtorikon (Saxifraga rotundifolia), jotka vein takapihan taimikasvatukseni jatkoksi muiden joukkoon.

20080615_5.jpg

Kävin siis ruusupenkin vuohenjuurten kimppuun. Olen jo vuosikausia taistellut vuohenputken kanssa. Alussa se kasvoi ruusupenkissä tiukkana mattona. Sitten kitkin ja ruiskutin Roundupia. Vuodesta toiseen täysin epätoivoisessa taistelussa. Tänä vuonna alkukeväästä laitoin taas Roundupia, mutta oli kuin olisin laittanut lannoitetta vuohenjuurille. Ne mokomat kasvoivat isoiksi ja kukkivat.

Niinpä hyökkäsin penkkiin kitkemään ne käsin. Ihme oli tapahtunut. Ensimmäistä kertaa, ne olivat yksittäisiä kasveja, eivtkä yhtä isoa peittoa. Tuntui, että sain ne hyvin ylös juurineen. Alakuvassa näkyy talomme työkaluvarasto. Oikealla puolella on minun vuosien taistoni rikkaruohoja vastaan, ruusujen leikkausta vuosittain ja lannoittamista. Vasemmalla on naapurin puoli varastosta. Ruusut ovat kitukasvuisia, vuohenjuuri ym rikkaruohot kokoistavat.

20080615_3.jpg20080615_4.jpg