Lounaan jälkeen olo tuntui siltä, kuin olisi grillimakkara heikolla hiilloksella. Helle on aivan mahdoton, kaikkialla tuntuu olevan kuuma, sisällä ja ulkona. Autossa kuitenkin on ilmastointi ja päätimme lähteä kotieläintilalle. Jos joku ei vielä ole huomannut, pidän eläimistä ja minusta ei ole koskaan liian kuuma lähteä katsomaan kilejä / possuja.

Rehndahlin kotieläintilalla on 150 eläintä ja minusta se oli aika viihtyisä. Pikku Myy tykkäsi eniten marsuista ja kaneista, sekä tietty poniratsastuksesta Alladinilla, pienellä valkoisella ponilla, jolla oli mustia täpliä, kuten Peppi Pitkätossun hevosella.

Kiipesimme kukkulalle silittämään vuohia ja lampaita.

Itse halusin erityisesti nähdä mustat joutsenet, joista uros Siegfried oli kiukkuinen otus. Rouva Odette uiskenteli tyynenä lammessaan.

Ah, ja suosikkini:

Kotimatkalla poikkesimme kyläjuhlilla, jossa Kirkkonummen pelimannit soittivat taustamusiikkia. Joimme kahvit, söimme jätskit ja ihmettelimme menoa.

Kotona odotti Yaelin ostama auringonkukka jonka olemus on kuin pieni aurinko. Pikku Myyn kanssa luimme vielä Taikakukko Jupiterin tarinan, tarina, joka kiehtoi omia lapsiani heidän ollessaan pieniä. Kotieläintilalla oli kukko, joka kiekui reippaasti... Kukosta taasen muistin Taikakukko Jupiterin...