"Ongelmanamme on koiran muriseminen. Ruokakupilla ei oikeastaan murise, ollaan pennusta asti opetettu että ruuan voi mennä ottamaan vaikka pois suusta. Koira saattaa kuitenkin murista kaikissa muissa tilanteissa, koira murisee jos se on pedissään ja sitä menee koskemaan, mutta joskus riittää että vain kävelet koiran ohi. Se menee "oudon" näköiseksi, alistuu ja käy murisemaan. Joskus koira saattaa tulla meidän tai vieraitten luokse kerjäämään rapsutusta, ja kun kosket tai katsot siihen, se alistuu ja murisee. Joskus se näyttää hampaitaankin. Koira saattaa olla todella hyvätuulinen, ja muuttua itse piruksi parissa sekunnissa. Koiralla on ollut tämä ongelma melkein pikkupennusta asti ja se tuntuu vain pahenevan. "

Koiraa näkemättä on vaikea sanoa, mistä on kyse.

Jos sinulla ei ole mahdollisuutta pyytää apua joltain kokeneelta koiraihmiseltä, joka pystyisi katsomaan koiran käytöstä (missä tilanteessa, miksi, kuinka tosissaan, jne), itse aloittaisin seuraavista kysymyksistä:

1) Kuinka hyvin koira on peruskoulutettu? Totteleeko se peruskäskyjä? Jos se ei tottele, suosittelisin koirakouluun menemistä. Kun koiran saa tottelemaan, monet ongelmat helpottuvat. Koirakoulussa kokenut opettaja voi myös katsoa miten teidän kahden kemiat pelaavat ja missä tilanteissa kannattaa olla tiukkana ja milloin vaadit koiralta sellaista, mitä se ei osaa (jolloin se turhautuu).

Tiedän, että tämä voi kuulostaa turhauttavalta ohjeelta, etenkin jos koirakouluja ei ole lähimaillakaan.

2) Onko koira koskaan purrut ketään? Tiedän koiria, jotka "juttelevat" murisemisella. Ne eivät siis ole vihamielisiä, vaan murisevat vähän samaan tyyliin kuin kissat kehräävät...

3) Jos se on purrut, onko se vain näykkäissyt vai todella purrut niin, että puremat ovat vaatineet lääkärissä käyntiä / tikkejä? Onko puremiselta vältytty, koska olette oppineet varomaan murisevaa koiraa? Oletteko joutuneet esim. vetäisemään kätenne pois koiran yrittäessä purra?

4) Onko eläinlääkäri tutkinut koiran? Voiko sen ärtyisyys johtua kivusta? Koska siltä on viimeksi poistettu hammaskivi, tarkistettu anaalit? Oletteko itse painelleet / kosketelleet sitä joka puolelta ja varmistuneet, ettei sillä ole missään aristavia kohtia? Pää, vatsa, selkä, tassut?

5) Onko koiran sänky mahdollista siirtää paikkaan, jossa sen ohi ei ole läpikulkuliikennettä, vaan koira saisi olla sängyllään rauhassa? Mitä vanhemmaksi koira tulee, sen enemmän se arvostaa rauhallisia nokosiaan. Esim. meillä yhden koiran lempipaikka on sisäportaiden alla. Johtuuko murina leluista, joita koiralla on sängyssään, helpottuuko ongelma, jos lelut poistetaan? Eli mitä koira itse asiassa vahtii?

***

Koirat ovat lauma / reviirieläimiä. Erityisesti pehmeille aroille koirille poistuminen tutulta reviiriltä, tutusta laumasta luo paineita. Samoin käy myös jos omalle reviirille tulee vieraita.  Koulutuksessa pystyy tukemaan koiran uskoa siihen, että "lauman johtaja" pystyy hoitamaan tilanteet. Silloin koiran ei "tarvitse" puolustaa laumaansa / reviiriään, lauman johtaja tekee sen.

En ole täysin teorian kannalla, että koira määrittelee perheestä lauman johtajineen, mutta osittain ajatuksella on perää. Asiasta on kirjoitettu kirjoja, joten ei ole järkevää perustella koko juttua tässä.

Koulutuskentällä oleskelu tuo koiran ja omistajan suhteeseen kuitenkin enemmän kuin pelkästään sen, että koira istuu tai makaa käskystä. Se tuo koiralle luottamusta omistajaansa tilanteissa, joissa koira on luonnostaan herkkä häiriöille.

Toinen ulottuvuus on tottelevaisuuden käsite itsessään. On esimerkiksi eri asia kutsua koira luokse keittiössä kun omistajalla on ruokakuppi kädessä kuin metsässä, jossa pupu livahtaa juoksuun pensaasta.

En ole ihan varma, auttaako koiran poistaminen huoneesta, kun se murisee. Mitä koira siitä oppii? Ymmärtääkö se, että huoneesta poisto tuli murinasta? Ottaako se sen rangaistuksena vai onko se sille vain teidän tapanne käyttäytyä? Yleensä rangaistukset eivät johda kovin pitkälle, koska omasta mielestään koira käyttäytyy loogisesti ja harvoin ymmärtää, miksi sille hermostuttiin.

Parempiin tuloksiin pääsee ns. positiivisella ehdollistamisella, jossa koiraa palkitaan kun se tekee oikein ja jätetään huomioimatta kun se tekee väärin. Kirjallisuutta löytyy paljon (naksutin koulutus, shaping, clicker training). Siinä koulutus lohkotaan hyvin pieniin palasiin ja palkitaan kaikista pienistäkin edistysaskeleista.

Sitä voisi tuossakin tapauksessa kokeilla, mutta se vaatisi hieman perehtymistä metodiin ja koiran ehdollistamista naksutukseen.

Koirilla harvemmin on jakautunutta persoonallisuutta, mutta sillä voi olla hyvinkin johdonmukainen tapa käyttäytyä omasta mielestään. Itse pitäisin päiväkirjaa viikon ajalta, missä tilanteissa koira murisee. Kellonaika, paikka, ketä oli paikalla (!), kuka lähestyi koiraa, miten lähestyi koiraa, missä tarkoituksessa. Mikä oli lopputulos.

Pelokkaalle koiralle suosittelen lämpimästi johtajuuden vahvistamista. Koira haluaa luonnollisesti olla osa laumaansa, alussa se hieman häädetään laumasta, sitä ei huomioida viikkoon mitenkään, ei mitään sen käytöstä. Sille annetaan eleettömästi ruoka ja viedään se ulos. Jos se tulee kerjäämään huomiota, sille käännetään selkä, eikä huomioida sitä mitenkään. Sille ei puhuta.

Toisen viikon aikana sille annetaan ihan peruskehoituksia (mennään ulos, tule syömään) ja palkitaan se hyvästä käytöksestä. Eli tässä vaiheessa koiraan otetaan kontaktia, mutta vain lauman johtajan (=ihmisten) toimesta. Koiran yhteydenotto yrityksiin ei vastata.

Kolmannella viikolla usein tilanne on jo parantunut huomattavasti.

Metodi perustuu lauman käyttäytymiseen. Yleensä ylempiarvoinen aloittaa ja lopettaa leikin. Syö ensin, muut odottavat. Tekee aloitteet.

Koiralle tehdään selväksi, ettei sen "tarvitse" tehdä aloitteita, ihmiset kyllä huolehtivat asioista sen puolesta.

Sinun täytyy miettiä, mikä toimii juuri sinun koirallasi. Metodeja on monta, niiden soveltaminen riippuu koirasta ja perheestä. On hitaita ja nopeita, varmoja ja vähemmän varmoja keinoja.

Esimerkkejä kärjistettynä:
Keino nro 1: nopea ja varma, ei vaadi ponnisteluja: kuonokoppa + koiraportti.
Keino nro 2: hitaampi ja vaatii melko paljon työtä: johtajuuden vahvistaminen ja positiivinen ehdollistaminen.
Keinot nro 3-xxx: kaikkea siltä väliltä.

Perusohjeena sanoisin, koira voi olla vilkas, ujo, arka, ihan mitä vain, mutta toisaalta aivan kuten lastenkin ollessa kyseessä, koiralta voi vaatia hyviä käytöstapoja. Tosin ne pitää sille opettaa ja ihmisenkin tulee noudattaa hyviä käytöstapoja koiran kanssa ollessaan. Hyvät käytöstavat taas määrittelee jokainen perhe keskuudessaan ja osittain tietysti ympäröivä yhteiskunta.