Tänään töiden jälkeen ajelimme Bichon kanssa Borista tapaamaan. Olin hieman skeptinen astutuksen suhteen, sillä olen nähnyt monenmoista astutusyritystä.

Kun pääsimme paikalle, Bicho bongasi Boriksen komean olemuksen heti. Se juoksi Boriksen luokse ja tarjosi itseään (!). Boris oli hihnassa ja päätimme viedä koirat sisälle, sillä pariskunta selvästi piti toisistaan. Itse pidän Boriksen energisestä ja avoimesta luonteesta paljon. Boris on ollut jo pitkään agility/tokoryhmissämme.

Kun otin takkiani pois ja varauduin tunnin ähertämiseen, niin Boris olikin jo hypännyt selkään ja se oli kiinni. Degeneraatiosta ei tietoakaan. Boris tiesi mitä teki ja teki sen ennenkuin edes tajusin. Ilman apua, ilman hirveää sähellystä. Tästä lähdin vahdin juoksuisia narttujani kuin haukka : )

Nyt sitten jännäämään, onko tärpännyt vai ei...