Eilisen illan ongelmani järjestyi aamulla parilla soitolla, sain järjestettyä rollaattorin mummilleni Koskelan sairaalan fysioterapeutin kautta. Se odottaa meitä siellä huomenna. Kiitos ystävälleni, joka blogia lukiessaan oli huomannut rollaattorin tarpeeni ja tarjosi tarpeetonta rollaattoriaan. Eilen ei yhtään rollaattoria ja tänään olisi jo ollut kaksi  : )

Töissä pukkasi kiirettä osin Saksan matkan takia ja osin sen takia, että olen ensi viikon Kiinassa. Jonkun kun tarvitsisi tehdä työnikin. Silti päivä oli kiva ja oli mukavaa olla oman tutun porukan kanssa. Työpaikkani ruokala on löytänyt markkinaraon huonoa omaa tuntoa potevien perheen äitien ja isien joukosta. He leipovat kakkuja ja piiraita perjantaisin ja nytkin nostaakseni pisteitä kotona, ostin vastaleivotun porkkanakakun.

Töistä ajoin suoraan Kodin Anttilaan, sillä minulle lankesi sisustuspuolen toteuttaminen vanhainkotiin. Päätin pysytellä punaisella linjalla, sillä oleskelutila oli punainen ja aika kiva. Ostin päiväpeiton, verhot ja maton. Pussilakanoita, uuden täkin ja kaksi tyynyä (mummini pitää korkeasta päänalusesta). Löysin kaksi punaista tauluhyllyä, johon ajattelin laittaa lukemattomat valokuvat, sillä ne eivät mahdu yöpöydälle. Yöpöydän päälle ostin pikkuliinan. Pisteenä i:n päälle nappasin mukaan kaksi melko aidon näköistä vehkaa, viherkasvit kun kuitenkin tuovat vähän väriä ja eloa huoneeseen.

Ystävänpäivän jäljiltä (olettaisin) oli myynnissä vaaleanpunainen geisharasia, joka oli sydämen muotoinen. Illalla kotimatkalla vielä kiersin ruokakaupan kautta hakemaan banaanitertun ja pari pakettia LU:n suklaatäytekeksejä.