Olin tämän päivän tuomarin sihteerinä. Siinä oppi valtavasti ja nyt tiirailenkin innokkaasti gerbiilieni vatsalinjoja. Agoutilla alhaalla, honey foxilla ylhäällä. Mieheni kävi ostamassa minulle digitaalivaa'an, joten pääsen myös punnitsemaan gerbiilini.

Minulla oli mukana viiden gerbiilin lauma gerbiiliyhdistyksen standilla. En edes laskenut päivän aikana, kuinka moni äiti / isoäiti osoitti gerbiileitä ja sanoi jälkikasvulleen: "Katso hiiriä!".  Suomessa on nyt siis kasvamassa joukko pieniä ihmisiä, jotka luulevat gerbiileitä hiiriksi...

Ivorytyttöni, josta en ollut varma, oliko se ivory, varmistui ivoryksi : )

Kirsi (joka oli tuomariharjoittelijana) kysyi, haluanko honey fox naaraan. Mitä siihen voi vastata, kun honey foxit ovat kiven alla koko Suomessa... Tietysti haluan honey fox naaraan! Niinpä Viuhuviiksen Coco Channel lähti sieltä kotiin mukaan. Onneksi sotkin nyt luovutusiässä olevat urokset ja naaraat, nyt minulla on uros sille omasta takaa. Ko. gerbiilit varannut ei halunnut "tyttöjä", joilla on kivekset, sinällään ihan ymmärrettävää, onneksi minulla oli yksi tämän vuoden honey fox tyttö vielä vapaana.

Sorruin hieman ostamalla 10 kappaletta omenanpidikkeitä... Mutta miten innovatiivista! Gerbiilihäkissä omenat aina sotkeentuvat puruihin ja mädäntyvät pilaten purut. Samalla lähti mukaan 2 kivaa puusiltaa ja porkkananpidin (sellainen minulla jo onkin, mutta saisi olla joka häkissä).