Useimmat koirat pitävät agilitysta, sillä agilityssa on menoa, vauhtia ja yhdessä tekemisen meininkiä, josta koirat pitävät. Vuosien varrella olen kuitenkin törmännyt koiriin, jotka eivät innostu agilitysta. <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

ROTU EI SOVELLU AGILITYYN

Useimmiten koiran pentu hankitaan perheeseen enemmän tai vähemmän harkitusti. Aika usein koira hankitaan enemmän ulkonäköön kuin käyttöominaisuuksiin perustuvin kriteerein. Pennun kasvaessa, omistajat innostuvat harrastamaan koiran kanssa jotain lajia. Jos omistaja innostuu agilitysta, voi tulla yllätyksenä, että koira ei sovellu agilityyn. Englanninbuldoggi on yksi esimerkki rodusta, joka ei ole agilitykoira.

KOIRALLA EI OLE LUONTAISTA TAIPUMUSTA MIELLYTTÄÄ OMISTAJAANSA

Koira voi olla myös rotua, jolla ei ole luontaista taipumusta miellyttää omistajaansa tai työskennellä tiiviisti omistajansa kanssa. Nämä ominaisuudet eivät ole este harrastamiselle, mutta asettavat haasteita ohjaajalle. Koiran kanssa on oltava johdonmukainen ja ohjaajan on löydettävä oikeat keinot motivoida koiraa. Koulutukseen on panostettava enemmän, jos koira haluaa työskennellä itsenäisesti.

OMISTAJA EI OSAA PALKATA OIKEIN

Kaikille koirille onnistuneen koulutuksen edellytys on onnistunut palkkaus ja oikein rytmitetyt toistot. Onnistunut palkkaus muodostuu palkasta, jonka koira kokee palkkioksi ja palkkaamisen oikea-aikaisuudesta. Koiran on arvostettava palkkaa jota sille tarjotaan, muuten se ei ole palkka. Palkka voi olla herkullinen nami, lelu tai leikki (saalistus, veto). Äänensävy on tärkeä palkkauksessa, koiran on tunnettava omistajan mielihyvä onnistuneesta suorituksesta. Palkan on tultava välittömästi oikean suorituksen jälkeen, jotta koira osaa yhdistää sen tekemäänsä toimintaan, naksutin on tehokkaampi oikein käytettynä kuin palkkaus ilman naksutinta.

KOULUTUS RYTMITETÄÄN VÄÄRIN

Koulutuksen rytmittäminen tarkoittaa oikea määrää toistoja yhdistettynä taukoihin. Pääsääntöisesti harjoitus rytmitettynä: 5-6 perättäistä toistoa, tunnin tauko ja 5-6 toistoa tuottaa mielestäni parhaan tuloksen. Toistojen määrä riippuu koiran keskittymiskyvystä ja motivaatiosta. Joillekin koirille 3 toistoa on sopiva määrä, yli 6 toistoa ei tuo lisäarvoa innostuneellekkaan koiralle.

KIPU

Koiralla voi olla kipuja tai ristiriitatilanteita, joiden takia se väsyy agilityyn. Jos koira on haluton radalla, on omistajan vastuulla ensimmäisenä käyttää se lääkärintarkastuksessa (polvet, lonkat, selkä).

Vasta kun mahdollinen kipu on poissuljettu, voidaan pohtia muita syitä koiran haluttomuuteen.

OHJAAJAN RISTIRIITAINEN JA HUONO OHJAUS

Koira voi väsyä ja muuttua haluttomaksi, jos se kokee epäonnistuneensa useimmin kuin onnistuneensa. Koiran itseluottamus voi heikentyä, jos omistaja korostaa epäonnistumisia (esteen väärä suoritus tai väärän esteen suoritus). Kun koira tulee epävarmaksi, se hidastuu ja epäröi suorittaa esteitä. Se ei tiedä, mitä siltä halutaan.

Koira väsyy, jos kouluttaja odottaa koiraltaan liikaa ja koira ei ymmärrä, mitä siltä halutaan. Koira ahdistuu, kun se tietää, että sen on toimittava oikein, mutta se ei tiedä, mikä on oikein. Jos ohjaajan viestit ovat ristiriitaisia, koira usein joko poistuu paikalta tai tekee rauhoittavia signaaleita. Ohjaamisessa olennaista on, että koira luottaa ohjaajaansa ja ymmärtää ohjaajan signaalit. Agilityssa ohjaajan signaalit ovat kuin viittomakieli kuurolle. Viittomat on tehtävä hyvin ja niin, että koira näkee ne ajoissa. Koiran on myös ymmärrettävä viittomat, jotta se voisi toimia niiden mukaan. Huitominen ei ole viittomista.

ARKA KOIRA

Arat koirat voivat olla agilitykentällä hyvinkin varautuneita. Paikalla on paljon muita koiria ja ihmisiä, paljon ääniä, avoin kenttä ja pelottavia esteitä. Agility voi kuitenkin olla aralle koiralle tie erittäin hyvään suhteeseen omistajan kanssa. Kentällä ON turvallista, koira opii luottamaan ohjaajaansa ja itseensä. Agility ON hauskaa, koira saa olla yhdessä laumana omistajansa kanssa suorittamassa yhteistä tehtävää.