Tänään alkoi Konalassa uudet ryhmät, tosin agilitytunnillani oli vain yksi uusi koirakko, muut vanhoja tuttuja. Meille jäi hieman aikaa ennenkuin seuraava ryhmä tuli (myöhässä) ja Honey Boney pääsi radalle kaksi kertaa. Vauhtia sillä on, kepit ja putki sujuvat. Rengas täytyy edelleen ottaa yksittäisesteenä.

Oma treenaaminen jäi vähemmälle, kun juorusimme Yaelin kanssa tai virallisemmin teimme viikonlopun luentoihin (rally-toko ja koiralauma) perustuvan pitkän tähtäimen koulutussuunnitelman apinalaumallemme. Nyt siis suunta on selvä teoriassa, se pitäisi vielä jalkauttaa ja testata käytännössä.

Yaelilla alkoi uusi temppukurssi ja koska Kiralla oli jalka kipeänä, sen omistaja koulutti varakoirana Honeya, minun istuskellessa lattialla vieressä huutelemassa hyviä neuvoja. Ah, koirani on niin täydellinen, se on kaikkea sitä, mitä koiralta toivon. Tunnissa se oli oppinut kosketuskepin kanssa ryömimään (se ryömii hyvin) ja pujottelemaan jalkojen välistä.